sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Ta-ta-tammikuu.

Tänään on viimeinen päivä tammikuuta ja jäljellä enää vajaa kuusi tuntia. On siis aika kattoa, mitä tuli tehtyä. Aika kului todella äkkiä, mutta paljon sain aikaiseksi. Aloitin neljä uutta työtä, joista yhden sain valmiiksi päälle viikossa(se virkattu peitto) ja muut ovat vielä kesken(lapasista toinen valmiina mutta pitää purkaa osaksi, villasukista varsi tehtynä ensimmäiseen ja kolmannen aloitin tänään). Myös yksi keskeneräisistä töistä valmistui eli virkattu röijy. Aloitin sen joulukuun alussa. Miltei kaikki keskeneräiset työt etenivät. Kalastajanpaidassa alkaa kohta koristeneuleosuus ja vaaleanpunaisesta neuletakista on melkein takaosa valmis. Tuo vaaleanpunainen neule on edistynyt hitaasti. Ehkä pitäisi ottaa itseään niskasta kiinnin ja neuloa sitä enemmän.

Uusin työ on neulotut palatossut mummille.Aloitin neulomaan neliöpalasia muutama tunti sitten, kun kyllästyin tekeillä oleviin villasukkiin. Tossuihin tulee yhteensä 16 neliötä. Olen neulonut tähän mennessä kaksi valmiiksi ja kolmannen olen aloittanut. Menen käymään mummin luona ensi lauantaina, niin haluaisin saada nämä valmiiksi siihen mennessä. Väreinä on keltainen ja vaaleanvihreä.  Toivottavasti mummi tykkää ja nämä sopisivat hänen jalkoihinsa.

Sitten kuvia. Ensiksi tulevat harmaat villasukat, joiden piti tulla minulle, mutta ne eivät sovikaan pohkeiden kohdalta(pitäisi aina muistaa, että ne on suunniteltu täysin lihaksettomille pohkeille), toiseksi sähkönsiniset lapaset ja sitten tällä viikolla valmistunut röijy. Enjoy.





Tuossa röijyssä oli kyllä virkkaamista. Ajattelin tässä, että jättäisin viikkoraportit sittenkin pois ja kirjoittaisin raportin vain kuun lopussa. Muuten tuntuu, että tämä blogi on enemmän tekstipainoitteinen kun tämän pitäisi sisältää enemmän kuvia. Saa nähdä. Kuvaaminen kun on niin hankalaa talvisin.

perjantai 29. tammikuuta 2010

Takaisin lapsuuteen.

Mistä tietää, että on vihdoinkin päässyt yli kaikista nuoruuden traumojen asettamista ulkonäkövaatimuksista?
  • On viimeisen yli kahden kuukauden aikana tasan meikannut kahdesti.
  • Ei muotoile tukkaansa mitenkään muuten kuin harjaamalla kerran aamulla.
  • Ei tuijottele enää itseään peilistä koko ajan.
  • Ei enää neutroottisesti pohdi aamuisin mitä laittaisi päälle. Sen sijaan pitää koko viikon samoja vaatteita, jos haluaa.
  • Ymmärtää, ettei tarvitse olla tikkulaiha. Ei aikuisen ihmisen tarvitse olla täysin muodoton ollakseen viehättävä. 
  • Uusia vaatteita ei enää tarvitse.
  • Suuri kaula-aukko ja liian lyhyt helma eivät houkuttele enää.
  • Kaikki biletopit on taiteltu poismenevien vaatteiden joukkoon. 
  • Laittaa farkkujen alle pitkikset eikä enää palele ulkona turhan takia.
  • Lämpimät neuleet, kerrospukeutuminen ja villasukat on jokapäiväinen uniformu.
Elämä on näin paljon helpompaa, kun hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on. Elävänä ja hengittävänä. Ja mitä tähän kaikkeen loppujen lopuksi tarvittiin, poistamaan nuoruuden tuttujen asettamat kalterit?

Toinen ihminen, joka hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet.

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Ihania kirjoja.

Maanantaina saapui postissa jotain todella odotettua, jotain minkä piti saapua vasta helmikuun kymmenes päivä. Nimittäin Amazonin tilaukseni, jonka tein tammikuun alussa. Tilasin silloin Cookie A:n Sock Innovationin ja uudistetun painoksen Mostly Mittensista. Pakettia odotin kuin kuuta nousevaa. Sitten kun väsyneenä raahauduin kotiin pitkän päivän jälkeen, niin mikä löytyikään postin seasta? Se paketti.








Kumpikin kirja oli ehdottomasti hintansa arvoisia. Sukkakirjasta aion toteuttaa joka ikisen ohjeen samoin kuin lapaskirjasta. Siihen ehkä menee jonkin aikaa: pitäisi neuloa 15 sukkaa ja 35 lapasta. Puhumattakaan siitä, ettei minulla ole sukkiin sopivia lankoja. Asiaan tulee kuitenkin korjaus: helmikuun ekana päivänä tilaan lajitelman erilaisia sukkalankoja(en siis paitalankoja vaikka aluksi meinasin). Sitten neulon sukkia. <3

Niin ja suunnitelmani ainakin ekalle puolelle vuodelle on seuraava: tammikuussa en osta lankoja, helmikuussa saa ostaa, maaliskuussa ei, huhtikuussa kyllä, toukokuussa ei ja kesäkuussa joo. Ja lankojen osto vielä rajoittuu sillä, että pitää ostaa oman varallisuutensa mukaan. Ei siis kovinkaan paljoa.

Olisipa jo helmikuu ja sukkalangat täällä.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Raportti #2.

Tämä viikko on ollut suhteellisen tehokas. Mitään en ole saanut valmiiksi, mutta melkein kaikki työt ovat edenneet. Olen myös lisäillyt Ravelryn queueen(eli jonoon) paljon uusia malleja ja nyt sieltä löytyy 60 neulottavaa sen entisen parinkymmenen sijaan. Puhumattakaan muista jonossa olevista töistä, joita siinä ei ole... Eipähän tule tylsää!

Mitään siis ei tullut valmiiksi, mutta...
- Röijy on melkein valmis, helma ja ensimmäinen hiha virkattuna, mutta #%#¤& lanka loppuu juuri ennen toisen hihan valmistumista! Ja minäkun luulin, että selviän tammikuun ilman lankojen ostamista.
*syvä huokaus*

- Kalastajanpaita on edennyt viitisen senttimetriä. Nyt kappaleen korkeus on noin 16 cm. Saman verran lisää ja kuvioneule alkaa.

- Vaaleanpunaista neuletakista on takaosassa kavennettu hiha-aukot. Edistystä on siis tapahtunut kunnolla.

- Sain tehtyä sähkönsinisten lapasten ensimmäisen kappaleen, mutta minun pitää purkaa kavennukset ja tehdä siitä sittenkin pidempi. Tuli unohdettua, että etusormi on melkein yhtä pitkä kuin keskisormi ja... Purkamistöihin. Hienot niistä lapasista kuitenkin tulee.

Siinäpä se. Enää viikko tammikuuta jäljellä. On koko ajan tehnyt mieli ostaa lankaa, mutta olen pysynyt lujana. Helmikuun alussa onkin sitten palkinnon aika: ostan paitalangat. Tiedänkin jo, mitä aion tilata. :)

lauantai 23. tammikuuta 2010

Blue eyes.

 Vanhan blogin puolella lempipostauksiani olivat inspiraatiopostaukset katumuodista. Sitä on tullut ikävä. Niinpä päätin siirtää tavan uuden blogin puolelle. Kuvista olen saanut monesti eri neule- ja ompeluideoita(joita ei tule aina toteutettua syystä tai toisesta, yleensä ajanpuutteen vuoksi). Usein kuvissa saattaa olla vain yksi piirre, minkä takia kuvasta tulee inspiroiva.Tänäänkin löysin monia monia kuvia.Tosin en tiedä kaipaisinko lisäinspiraatiota, kun eräs eilen lainaamani kirja on tarjonnut sitä jo tarpeeksi... Lisää asiasta myöhemmin.

Hyvin pukeutuvat miehet ovat aina lähellä sydäntäni:







En tiedä mikä siinä on.  :)









 

 

Tuo viimeinen kuva on aivan ihana. 

Kuvat:
Facehunter

Stylesightings

the Sartorialist

Ps. Otsikoiden keksiminen on todella vaikeaa. Helpointa on laitaa lyyrikan pätkä, mikä ei millään tavalla liity aiheeseen.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Huiviunelmia.

Olen tässä monena aamuna kironnut sitä, etten ole neulonut itselleni kunnon huivia. Sellaista minkä suojaan voisi mennä Oulun purevalta tuulelta. Ihanan pehmoista ja lämmintä ja ihanan väristä. Sen sijaan joudun käyttämään akryylista, tosin paksua huivia lukioajalta, johon on pinttynyt polttoöljyn haju(en tiedä miksi). Minullahan on tekeillä yksi huivi, mutta se sopii enemmän syksy-/kevätkappale. Unelmoidessani huivista tuli mieleeni eräs kuva vanhan blogin ajoilta. Siinä naisella oli ympärillään oranssi huivi. Silloin ajattelin neulovani sellaisen, mutta onneksi en neulonut, kun olisin tehnyt sen vääränlaisesta(=kutittavasta) materiaalista. Nyt valaistuneena voisin huivin neuloa. Mutta ensiksi se kuva:



Kuva on joko Facehunterista tai Sartorialistista. Ei voi muistaa enää, koska se on viime kesän kuvia. Tai alkusyksyn. No kuitenkin huivista ei tulisi oranssi, koska se väri ei käy minulle. Kokeiltu on. Sen sijaan siitä tulisi sininen. Ostaisin Handusta kaunista sinistä huivilankaa, etsisin siihen muita sopivia värisävyjä(oranssia, pinkkiä, violettia, punaista), suunnittelisin kuvioinnin ja neuloisin. Ja voílaa! Minulla olisi lämpöinen ympyrähuivi, mihin kääriytyä talvisin. Sen pitäisi olla tarpeeksi pitkä ympyrä, jotta sen saisi kolme kertaa kiepsautettua kaulan ympäri ja vielä pyöriteltyä siististi eteen suojaamaan viimalta.

Tämä huivi ei taida täksi talveksi valmistua. Mutta jos vaikka ensi talveksi. Voisin tietysti sallia itselleni ensi kuun alussa ostaa himoitun sinisen vyyhdin Handusta ja aloittaa keräämään lisävärejä muualta.

Siihen asti palelen nuttaantuneissa akryylitamineissani.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Reise reise.

Viikonloput menevät liian nopeaan. Nytkään ei kerinnyt tehdä kaikkea, mitä piti tehdä. Ei mahda mitään. Sain kuitenkin jotakin aikaiseksi: sain tehtyä puropeiton loppuun, vaaleanpunainen neule edistyi kymmenen senttiä, kalastajanpaitaa pari senttiä, röijystä on melkein helma valmis ja aloitin neulomaan lapasia. Se on jännä, miten yhden työn valmistuttua pitää aloittaa toinen, vaikka keskeneräisiäkin olisi. No lapasia tarvitsee aina. Plus pitää muistella samalla, miten niitä oikein neulotaan ja miten se peukalo menee, kun ensi kuussa täytyisi lahjaksi neuloa lapaset.

Lisäksi varasin kirjastosta kolme kirjaa, joita käsiinsä ei saa ilman varausta: Stephanie Meyerin Vieras, Nancy Bushin Folk Knitting in Estonia ja Folks Socks. Kaksi jälkimmäistä saan käsiini vasta joskus maaliskuussa, aikaisintaan helmikuun loppupuolella varmaan, koska edelläni jonossa on joku muu. Se ei haittaa, nimittäin siihen mennessä olen varmasti saanut muutaman työn tehtyäkin pois alta. Voi hyvillä mielin aloittaa uuden.

Näistä voisi päätellä, että viikonloppu meni hyvin. Ehkäpä. Koulutyöt tosin jäi tekemättä...

Unohdetaan se. Tässä olisi kuva valmiista Puro-torkkupeitosta:



Ihanan lämmin ja pehmeä. Siihen meni 16 kerää eli 800 grammaa Puroa. Päävärinä on Revontulet ja lisäksi siinä on Tundraa ja Jäätynyttä karpaloa. Olen erittäin tyytyväinen peittoon.

torstai 14. tammikuuta 2010

... ja vähän neulomisiakin.

Eilen unohduin virkkaamaan tilkkuja koko päiväksi, että jäi melkein kaikki tärkeä tekemättä. Huomasin jo tiistai-iltana, ettei 10 kerää riitäkään ja otin kaksi keskeneräistä purotyötä ja täten tuli kuusi kerää lisää. Nyt on riittävästi lankaa. Rupesin myös liittämään neliöitä toisiinsa. Suurin osa on yhdistelty ja vielä kuusi neliötä puuttuu. Lankaa riittää vielä reunuksenkin tekemiseen. Ihanaa.

Mutta sitten neulomiseen. Tällä hetkellä on kolme aktiivista neulomistyötä. Niiden määrä luultavasti lisääntyy, kun virkattavat työt ovat valmiita. Nimittäin mielessä pyörii ainakin kymmenen uutta urakkaa, joista osiin ei ole edes lankoja(ne joutuvat odottamaan aika pitkään, koska en voi ostaa lankoja). Niin ja onhan niitä epäaktiivisia keskeneräisiäkin kaksi kappaletta. Kahdesta aktiivisesta löytyy kuva ja kolmannesta ei ole(huivi lenkkialpakasta, tosi tuskallista neuloa).

1. Kalastajanpaita



Noin vaiheessa se vasta on. Tosin edennyt jonkin verran kuvan oton jälkeen. Tämä on tällä hetkellä ns. luentoneule eli koska siinä neulotaan vain oikeaa silmukkaa ja valesaumoissa nurjaa niin sen neulominen ei häiritse keskittymiskykyä. Sitten kun ehdin kuvio-osaan, niin siitä tulee kotona neulottava. Tykkään kalastajanpaidoista. Ne ovat niin käytännöllisiä kuin kauniisti kuvioitujakin.

2. Vaaleanpunainen neuletakki


 
 
Tämäkin on vielä aika vaiheessa, koska minun piti purkaa jo tekemäni osa(liian pieni). Pidän langan väristä ja ohjeesta. Toivottavasti tulee hyvä. Tätä rupean neulomaan taas pitkästä aikaa tänään, kun neulomista on alkanut jo tulla ikävä.

Siinä oli sitten neuletyöt. Epäaktiivisissä lymyilevät yhdet villasukat ja yksi pitsineuletakki. Saa nähdä missä vaiheessa alan niitä neulomaan taas.

tiistai 12. tammikuuta 2010

Raportoinnista ja virkkaamisesta.

Blogin ensimmäisen asiapostauksen olisi varmaan hyvä käsitellä tällä hetkellä tekeillä olevia töitä. Koska meinasin raportoida aina jokaisen työn edistyksen, niin olisi hyvä, että lukijat tietäisivät, mistä töistä kirjoitan. Lisäksi olen kehitellyt muitakin kirjoitusideoita päässäni: esitellä aina uudet työt joko raportoinnin yhteydessä tai erikseen, kirjoittaa uusistaa ideoista jotka voisivat päätyä toteutuslistalle, kertoa jos joku työ päätyykin purkukoriin ja jos ja kun ostan uusia lankoja, kankaita jne. niin raportoida siitäkin. Niitä tulee olemaan luultavasti todella vähän. Olen varastontyhjennyslinjalla nääs ja sallin itselleni vain kerän/vyyhdin kaksi kuukaudessa. Vain jos olen saanut varastoa tyhjennettyä. Uusi lanka on porkkana ja uuden ihanan langan menetys keppi. Varmasti muitakin aiheita tulee olemaan.

Nyt aktiivisia töitä on yhteensä viisi. Se on aika vähän, kun miettii, että niitä epäaktiivisia on suunnilleen saman verran ja jonossa olevia sellainen viisikymmentä. Aktiivisista töistä kaksi on virkattuja ja loput neulottuja. Nyt esittelen virkatut työt ja huomenna neulotut(ettei tulisi liian pitkää sepostusta).

1. Purotorkkupeitto:




Ostin alunperin kymmenen kerää Revontulia tunikaa varten. Valitettavasti en silloin tiennyt, että vaikka kerät olisivatkin samasta erästä, ne olisivat silti täysin erilaisia. Joissakin kiertää vaaleanpunainen väri koko ajan mukana, toisissa sininen ja vain kolme kerää olivat sen näköisiä kuin puron olin kuvitellut olevan: väri vaihtui kauniisti ja tasaisesti kerän ajan. Lisäksi kerät loppuivat ja alkoivat aivan eri väreillä, joten langan ja värin jatkaminen oli yhtä tuskaa. Sitten meinasin tehdä niistä  neuletakin, jota neuloin aika pitkälle ennen kuin tajusin, ettei tästäkään tule mitään. Viime keskiviikkona sain kuitenkin inspiraation: minä virkkaan keristä torkkupeiton! Puro on juuri sopiva virkattuihin neliöihin. Nyt neliöitä on yhteensä 21 ja virkkaan ainakin 4 lisää. Sitten pitää katsoa minkä kokoinen peitto siitä tulisi. Puroa ei hirveämmin ole enää myynnissä kaupoissa...

2. Röijy:


 
 
Inhoan tuota nimeä, mutta malli on nätti ja alpakkalanka on ihanan pehmeää ja lämpimää. Tätä olen virkannut joulukuun alusta asti. Malli on paljon vaikeampi kuin aluksi voisi päätellä. Ohjeesta ymmärtää vain kun samalla virkkaa. Lisäksi lankaakin kuluu yllättävän paljon, vaikka teeteen Alpakka onkin riittoisaa. Nyt enää pitäisi tehdä kaksi senttiä helmaan ja sitten virkata hihat. Sitten olisi valmista.
Joten siinäpä oli virkkaamiset.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Tervetuloa.

Puolentoista vuoden jälkeen bloggauksen jälkeen päätin luoda täysin uuden blogin. Tämä toimii eräänlaisena knitting notebookina, mutta kirjoitan myös muistakin aiheista kuin neulomisesta: virkkaamisesta, ompelemisesta, kauniista asioista jne. Tämä tulee olemaan hyvän mielen blogi. Jos minulla on paha mieli, en pura sitä enää blogiin. Jätän silloin kirjoittamatta.

Kauniit asiat tekevät elämästä paremman. Olipa kyse kauniista sanoista tai kauniista neulepinnasta.

Postaaminen ei välttämättä ole joka päiväistä. Yritän kuitenkin vähintään viikoittain raportoida, miten työt ovat edistyneet tahi mitä olen juuri sillä hetkellä tekemässä.

Toivottavasti tulette viihtymään.