maanantai 30. huhtikuuta 2012

Olen tässä viime päivinä miettinyt, että miksi ole halunnut kirjoittaa mitään blogiin. Eilen sitten muistin syyn: bloggerin uusi ulkoasu ja käyttöliittymä. Yh yh. En pidä laisinkaan Googlen uudesta tyylistä, mutta ei voi mitään. Kyllä tätä oppii käyttämään(kai). Tuota rumuutta ei vaan paranna mikään.

Koko huhtikuun minua on vaivannut neuleplääh. Mikään ei ole oikein onnistunut, mikään ei ole huvittanut ja mitään en ole oikeastaan saanut valmiiksi(yksi valmis virkkuutyö olis, jos jaksaisin tänään päätellä.) Tätä lankaa on inha neuloa, tää malli ei sopinutkaan tälle langalle... Ei mennyt niinkö piti, koska minun piti osallistua nyt huhtikuussa ja myös toukokuussa Lankalaatikon puolella Kevään kiihdytysajoihin, jossa minun piti neuloa tai virkata 1 kilo lankaa. Minä taidan kääntää kiihdystysajoni ihan toisenlaiseksi: huhti- ja toukokuun aikana minä kasvatan lankavarastoani 2 kilolla. Nyt ollaan jo yli puolessa välissä. (heh heh)



DSC00628

Mutta jos ei huvita neuloa, niin huvittaa virkata. Ja minähän olen virkannut. Torstaina Lumoavan langan neuleillassa muistin torkkupeittoinspiraation ja rupesin pohtimaan oman varaston lankojen sopivuutta siihen. Päätin, että muutamasta jämäkerästä ja muutamasta koskemattomasta sukkalankakerästä tulisi oikein passeli yhdistelmä ja pitäisi vaan ostaa harmaata kehyslankaa kaupasta. Aloitin lauantaina virkkaamaan pieniä ympyröitä Noron Silk Garden Sockin jämistä. Tuli oikein nättejä ympyröitä. Sitten sunnuntaina päätin virkata Regian Hand-dye-Effect-whatever -langasta ympyrän. Siitä tuli pienempi kuin Silk garden ympyröistä. Oi voi.

Regian Hand-dye-Effect on hankala lanka: se on tarkoitettu sukkalangaksi, muttei sovi sukkiin, koska se on outoa eikä ilmeisesti kestä kovin pitkään. Keriä minulla on kaksi: yksi itse ostettu ja toinen vaihtopaketista saatu. En tiedä riittävätkö nuo kaksi kerää. Jos eivät riitä, niin teen tuon yhden sukan keskeneräisen kirjoneuleosion ja käytän jämäkerät siitä ympyröihin. Ja jos sekään ei vielä riitä, niin tuossa olis vielä yksi kerä raitalankaa.

No, olen päättänyt virkkailla noita ympyröitä niin kauan kuin lankaa riittää. Jos ei muuta niin isommista ympyröistä tulee tyynynpäällinen ja noista pienemmistä tulee se torkkupeitto.

Ps. Ei tää blogipostauksen tekeminen olekaan niin helppoa kuin ennen. Noo... Ei voi mitään.

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kehruukurssi.

Innostuin ensimmäisen kerran kehräämisestä keväällä 2010. Ihastelin muiden upeita tuotoksia ja mietin, että ehkä joskus itse saisin aikaan samanlaista. Syksyllä 2010 osallistuin johonkin kuituklubiin ja ostin samalla värttinän. Alkoi kivinen vuoden mittainen taipale, joka loppui kyllästymiseen ja siihen, etten päässyt aloitusvaiheen "matolangasta" eteenpäin(eli äärimmäisen paksua ja sitten ohutta ja epätasaista lankaa). Sitten lähdinkin Saksaan ja vuodenvaihteessa tulin kipeäksi. Ja eilen vihdoinkin kehruuharrastukseni sai uutta tulta alleen kun osallistuin Tuulian värttinäkehruukurssille Lumoavassa langassa.

Mun ongelma selvisi! Kärsin aloitteleville kehrääjille tutusta "puristaa perseellä"-ongelmasta eli siitä, että jännitän hommaa koko kehollani sen sijaan, että suhtautuisin hommaan rennommalla otteella. Lisäksi puristin villaa sellaisella voimalla, että ohuen säikeen muodostus ei onnistunut. Mutta asiat loksahtivat paikoilleen ja kehruu alkoi sujumaan helpommin. Nyt kun harjoittelisi joka päivä niin oppi ei unohtuisi. Tuo käsillä puristaminen taitaa olla vaikeampi tapa oppia pois, nimimerkillä kun olin lapsi, minulle ei annettu kukkakimppuja pidettäväksi kun puristin kukkaparat kuoliaaksi.

DSC00614

Ostin myös lettejä, kun kerran mahdollisuus oli. Tuo sini-keltainen on Polwarthia, violetti BFL:ää ja sini-violetti ihanaa silkki-merinoa. Letit on niin söpöjä.

DSC00609

Ennen kehruukurssin aloitusta kävin kokeilemassa Lumoavan langan uutta kerijälaitesysteemiä ja kerin kaksi vyyhtiä Dropsin Lace -lankaa. Ensimmäisessä vyyhdissä meni puoli tuntia ja toisessa 20 minuuttia. Arvatkaa vaan, onko käsi kipeä, kun ensin pyörittelin lähes 2 kilometriä lankaa kerälle ja sitten kehräsin pari tuntia. Au au.

Ja sitten se tärkein eli kehruukurssin tuotokseni:

Handspun

Tuo on muuten ensimmäinen kerrattu kehruu. Onnistuin välillä myös pyöräyttämään värttinää väärään suuntaan, hups. Aika söppänä.

Niin ja kurssilta sain omakseni yläpainoisen värttinän. Vanha värttinäni on alapainoinen ja hieman painavempi kuin tuo. Parin tunnin perusteella sanoisin, että pidän huomattavasti enemmän tuosta uudesta yläpainoisesta.

Vähänkö odotan sitä hetkeä, kun saa neuloa itse kehräämäänsä lankaa!

Ps. Kaivoin esiin myös vuonna 2010 ostetut kehruuvillat. Eipähän nyt lopu materiaali kesken.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Kevät toi, kevät toi lankoja.

Handussa on meneillään nyt muuttoale ja minä autoin Ilua muutossa neljän vyyhdin verran.

DSC00585

DSC00589

Tykkään.

Handukokoelma kasvoi siis kahdella kotimaisella huivilankavyyhdillä, yhdella kashmirsukkalankavyyhdillä ja yhdellä tweedsukkalankavyyhdillä(tää on uutuuslaatu).

Parempana päivänä ei vyyhdit ois voineet tulla. Minulle kävi huonosti työnhaun kanssa ja nyt on vähän suru puserossa. Onneksi kauniit pehmoiset vyyhdit auttavat aina. Ja neulominen.

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Waffle Slouch

Nyt esittelyyn pääsee myssy, jonka olen saanut lähes vuosi sitten valmiiksi.

Waffle Slouch

Malli: Waffle Slouch
Suunnittelija: Woolly Wormhead
Lanka: Sandnes Garn Duett
Menekki: 1 ja puoli kerää (noin 70 grammaa?)
Puikot: 4mm
Fiilis: Loistava kevätpipo!

Löysin sattumalta muuton jälkeen tämän myssyn. Viime huhti/toukokuussa tämä oli ahkerassa käytössä, koska mallinsa ja langan ansiosta se on just sopiva sellaisille keleille, kun olis liian kuuma villamyssylle, mutta ilman hattua olisi liian kylmä. Langan olen saanut Tainalta vaihtopaketissa.

Kohtapuoliin alkaa taas myssyn käyttökausi.