Loppu.

Olen ollut jo pitkään tyytymätön tähän blogiin, sen nimeen ja kaikkeen muuhunkin. Tuntui kuin nimi rajoittaisi minua liikaa. Haluan blogata muustakin kuin neulomisesta. Kaikesta kauniista. Kirjoista, elokuvista. Ompelemisesta. Tuntui vaan ettei pysty. Jokin henkinen juttu se on. Minäkin muutuin ihmisenä. Tuntui siltä, että menneisyyden haamut kummittelevat täällä blogin puolella. Joten vanha saa loppua ja uusi alkaa.

Perustin eilen uuden blogin ja tänään kirjoitin sinne ensimmäisen kirjoituksen. Kohta kirjoitan toisen.

Toivon, että te, lukijani, seuraatte minua uuden blogin puolelle. Tämä blogi jää tänne näkyville arkistoksi, tosin estän kommentoinnin jonkin ajan päästä.

Kiitos näistä yli kahdesta ja puolesta vuodesta. Se on pitkä aika blogille.

Minun tarinointiani voi lukea tästä lähin Neitoperhosen puolella.

Miksi inspiraatio iskee aina öisin?

En tiedä teistä, mutta inspis iskee usein öisin, useimmiten juuri ennen nukkumaanmenoa(tai juuri ennen nukahtamista). Aina kaikki inspiraatiot eivät kestä päivänvaloa ja tai ovat liian vaikeita toteuttaa, mutta aina välillä inspiroidut ideat ovat todella hyviä. Viimeksi tällainen inspiraatiohetki tapahtui viime sunnuntaina(saattoi olla jo maanantain puolella).

Löysin taas kivan blogin, jota selatessa ihastuin ainaoikeinneliöpeittoon. Huomasin, että peitto oli neulottu Novitan Nallesta. Mietin, kuinka kiva olisi jos tuollainen peitto löytyisi tästäkin asunnosta. Sitten muistelin minkä värisiä Nalle-keriä minulta löytyy ja minkä värisiä lisäkeriä ne kaipaisivat. Pian peiton väritys oli suunniteltu: valkoinen, punainen, vaaleanpunainen ja tummanharmaa.

En aikonut vielä ostaa lisää Nallea ja aloittaa peiton neulomista, mutta koska maanantaiaamu alkoi ikävällä puhelulla, ajattelin, että olkoot. Kävin ostamassa yhden kerän vaaleanpunaista ja tummanharmaata Nallea. Jos lanka ei riitä, haen lisää.



Valkoista ja punaista Nallea minulta löytyy jo omasta takaa. Ne on ostettu joskus vuonna 2008/2009. Eli aika monta vuotta sitten. Saa nähdä riittääkö valkoinen Nalle vai pitääkö sitä ostaa lisää...

Aloitin jo neulomaan ensimmäistä neliötä sellaisilla kauheilla muovipuikoilla. Totesin, että niillä neulominen on yhtä tuskaa, joten täytyy etsiä kunnon metalliset pyöröpuikot neulomista varten.

Tänään oli syksyn ensimmäinen luento. Viimeinen opiskeluvuosi alkoi...

Keskeneräisistä neuleista.

Siinä missä viime viikolla halusin neuloa uusia neuleita, tällä viikolla olen palannut vanhojen keskeneräisten pariin. Päätin saada yhden työn valmiiksi vielä elokuun aikana ja jos mikään ei mene vikaan, huomenna se on valmis.

Eilen illalla tartuin toukokuussa aloittamaani raidalliseen neuletakkiin ja poimin silmukat kaulusta varten. Tänä aamuna sitten purin silmukoiden poimimisen, katsoin Youtube-videoita ja poimin silmukat uudestaan. Ei se poimimisreuna vieläkään silmiä hivele, mutta on se paljon siistimpi. Neuleesta puuttuu kauluksen lisäksi toinen hiha, joten paljoa ei olisi enää jäljellä.

Viime viikolla olin jo kahdesti ostamassa lankaa nettikaupoista, mutta kummallakin kerralla pakotin itseni katsomaan ensin omasta lankavarastosta sopivia lankoja. Kummallakin kerralla löysin sopivat langat lankalaatikoista.

Prosessineuloja julkaisi raitaneuleen ohjeen ja minun piti saada heti samanlainen. Muistin, että minulla on vaaleanpunaista alpakkaa jo valmiina, joten tartteisin sitä raitaväriä. Olin jo ostamassa Handusta kashmirlankaa, mutta päätin olla ostamatta. Sen sijaan katsoin, että minulla on Handun pinkkiä sporttimerinoa, joka passaa hyvin yhteen vaaleanpunaisen alpakan kanssa. Aloitin neuleen ja neuloin sitä junamatkalla Helsinkiin. Helsingin päässä sitten purin. En ottanut huomioon sitä, että Prosessineulojan raitaväri on fingering-paksuista ja minulla sportti. Joten neule on nyt pohdiskelutilassa. En pura kokonaan, mutta lisäysmäärää pitää pohtia uudestaan.

Halusin tehdä kirjoneulesukat, mutta ajattelin, ettei minulla ole siihen lankoja. Sitten klikkailin ostoskoriin sopivia lankoja, suljin selaimen välilehden ja aloin selaamaan Ravelryn stash-tietokantaa siitä, mitä sukkalankoja minulla on. Sopivat värit löytyivät sittenkin. Ja nätit sukat niistä langoista tulisi, jos jossain välissä ehtisin ne neulomaan:



Mutta toistaiseksi kirjoneulesukat joutuvat odottamaan. Seuraavana listalla ovat nimittäin lapaset ja paksut sukat.

Helsingin tuliaisia.

Kävin viikonloppuna tapaamassa ystävää Helsingissä ja ostin lankaa.


(huomasinpas nyt että sormi on päässyt mukaan kuvaan)

Ogelin kauppakeskus oli vartin bussimatkan päässä, joten kävin ostoksilla Lankamaailma Nordeassa. Se oli aika mielenkiintoinen lankakauppa. Lankavalikoima oli ainakin laaja.

Mitä minä sitten ostin?

Vyyhdin Zitron Trekking Hand artia huivia varten.
Kaksi kerää Hjerte Garnin sukkalankaa sukkia varten.
Neljä kerää Gjestalin Maijaa polvisukkia varten(tuo värisävy on syksyn uutuusväri).
Kolme kerää Viking Villeä sukkia varten.
Neljä kerää Hjerte Garnin Alpaca Silkiä huivia varten.

Yhteensä 750 grammaa. Ihan kelpo saalis.

Toin myös mukanani ihkusuklaata sekä Monkista vaatteita ja ötökkätyyny(Monki on lempivaatekauppani. Harmi ettei sitä ole Oulussa).

Päivän kysymys on se, että mitähän sitä tässä neuloisi? Vaihtoehtoja on hieman liikaa.

Ps. Kohta on jo syyskuu! Aika kuluu liian äkkiä.

Kirjoneuletakki.

Päätin aikaisemmin tänä kesänä, että jos jotain tänä syksynä neuloisin, niin se olisi kirjoneuletakki. Dropsin syksyn neulemalleissa on ihan täydellinen malli. Siinä on kaikki tarpeelliset elementit: kirjoneulekaarroke, koristellut hihasuut ja kyynärpääpaikat. Syystä tai toisesta Ralvelryn puolella tämä malli ei ole saanut suurta suosiota. Vielä.

On kai sanomattakin selvää, että ostin tätä varten langat?



Koska en tykännyt ohjeen mallivärityksestä, valitsin itse värit lankakartasta ja onnistuin aika täydellisesti värivalinnoissani. Oi mitkä värit!

Haluaisin saman tien aloittaa neulomisen, mutta tällä kertaa mun pitäisi malttaa neuloa mallitilkku. Toinen vaihtoehto olisi aloittaa neulomien hihoista, jolloin hiha olisi mallitilkku. Valitettavasti kaikki sopivat puikot ovat varattuja, joten... Pitää joko neuloa vanhat työt pois tai laittaa ne tauolle. Tauko kuulostaa paljon sopivammalta vaihtoehdolta(heh).

Karismaa en ole aikaisemmin neulonutkaan, mutta mikäli se osoittautuu hyväksi langaksi(kuten muutkin Dropsin langat), niin taidan ostaa sitä lisää. Tuo pinkki on sen verran nätti väri, että siitä tulisi varmasti oikein kaunis neuletakki.

Aloittaisinkohan neulomaan jo tänään vai vasta huomenna?

Knucklebone Oscar.

Tällä viikolla on sateen sijasta aurinko paistanut, mutta ei se haittaa. Saa vielä vähän aikaa nauttia auringon lämmöstä, etenkin kun elokuussa ei ole niin paahtavaa.

Minä aloitin uuden huivin, koska huivituttaa:



Lanka on Handun luomuhuivilankaa ja väri on Knucklebone Oscar(siitä otsikko). Malli on Heli Suhosen Simplicitas. Tuo lanka on taivaallisen ihanaa ja vain vaivoin saan estettyä itseäni tilaamasta lisää. Ehkä joku päivä tilaankin. Suosittelen. Huivin malli on nimensä mukaan simppeli. Langan väritys on hyvin mielenkiintoinen. Saa nähdä kuinka ison huivin tästä neulon.

Sitten muita asioita:

- Minä osallistun syyskuussa Porttiin eli Pohjoiseen neuleretriittiin! Mua jännittää jo valmiiksi. Olen jo valmiiksi miettinyt retriittineuleita(Juneberry Triangle on yksi vaihtoehto).

- Sitten Luolan penkojaisten(1.7) olen ostanut kaksi kerää lankaa: yhden Nalle-kerän alennuksesta(väri poistuu valikoimasta) ja mustaa pitsilankaa hautajaishuivia varten(tulen tarvitsemaan sellaista lähivuosina, valitettavasti). Mutta tässä lähiviikkoina tulee ostettua lankaa vähän enemmän, tiedän sen jo valmiiksi.

- Kävin tänään kuntotestissä ja kuntoni oli parempi kuin luulin! Parempikin se voisi olla tosin, mutta tästä on suunta vain ylöspäin.

- Meillä on pakastin täynnä marjoja talvea varten: lähes 5 kiloa mansikkaa ja kuusi purkillista herukoita. Niitä syön sitten aamupuuron kanssa.

Että sellaista.

Syksy on tulossa.

Se on jännää, miten heti heinäkuun vaihtuessa elokuuksi ilma muuttuu täysin toisenlaiseksi. Aamuisin ja iltaisin ilma on kirpeän raikas. Vesisade on kylmää ja rummuttaa ikkunoita ihan eri tavalla. Öisin on pimeää. Minun lempivuodenaikani.



Tutkin viikonloppuna lankalaatikkojani ja valitsin sieltä sellaisia lankoja, joita haluaisin neuloa nyt syksyllä. Aika selkeästi noista langoista näkee, että mikä on syksyn teemaväri: punainen ja marjanpunainen, olipa se marja kirsikka tai vadelma. Noista tulee yksi neuletakki, yksi neuleliivi, yksi pitsihuivi ja yksi myssy.

Olen saanut myös valmiiksi toisen kisatyön:



Parempia kuvia sitten ajallaan. Huivi on kuitenkin aivan ihana ja tuo kuva ei tee sille oikeutta.

Ps. Nyt on tapahtunut jotain aivan ihmeellistä. Minä ostin Novitan uusimman ohjelehden! Siinä on tosi kivoja ohjeita, kuten virkatut pöksyt. Ne minä ainakin toteutan.