maanantai 15. maaliskuuta 2010

Kevätaurinko saa ihmeitä aikaan eli sain uuden inspiraation.

Sain siis valmiiksi yhden keskeneräisen projektin valmiiksi lauantaina, mutta sitten tuli seinä vastaan. Vauvannutusta puuttuisi enää hiha, mutta merseroidun puuvillan neulominen ei ole minusta erityisen mukavaa: se kipeytti vasemman peukalon. En halunnut saada siihen samanlaista rasitusvammaa kuin viime kesänä, joten jätin neulomisen sikseen. Koska halusin tehdä jotain hyödyllistä, aloin purkamaan epäonnistuneita töitä. Niitä on kertynyt iso kasa. Ei kukaan halua muistella, miten jokin hieno työ on epäonnistunut siksi, kun ei jaksanut laskea mittasuhteita tarpeeksi tarkkaan. Eräskin kalastajanneule odottaa purkuaan, koska siitä purkamisesta tulisi niin paha mieli...

Kuitenkin asiaan: rupesin purkamaan harmaata seiskaveikkaa. Samaan aikaan selasin Ravelryä ja eräässä suunnitelmaketjussa katse kiinnittyi kanssaneulojan neuleaiheen kolmeen sanaan: harmaa, punainen ja neule. Nämä kolme yhdistyivät mielessäni seuraavasti: harmaa-punaraitainen ja raglanhihainen neulepaita. Tietysti tuossa oli aika paha lukivirhe, koska alkuperäissuunnitelma kuuluisi olla näin: harmaa, vaaleanpunainen ja kirjoneule. Mutta ei se mitään. Sain kuitenkin loistavan idean, mietin sitä samalla kun purin neuleita. Lopulta etsin vihkon ja tein kunnollisen suunnitelman ensimmäistä kertaa ikinä(!). Sitten aloitin työn. Tällä hetkellä työ on 21 senttiä pitkä.

Raitapaita

Valitsin langaksi seiskaveikan sen surullisenkuuluisasta maineesta huolimatta, koska olin tuon harmaan langan alunperinkin ostanut neuletakkia varten. Punaista väriä on kahta erilaista: punaista ja unikkoa(noin ne on nimetty oikeastikin). Harmaata on se kymmenisen kerää, joten harmaat raidat on kaksi kertaa paksummat kuin punaiset. Kumpaakin punaista on se yksi kerä. Toivotaan, että riittää.

Raitapaita

Tajuttoman nätti tästä kuitenkin tulee. Punaiset raidat piristävät harmaata perusilmettä huomattavasti. Puserosta teen tunikamittaisen, jos lankaa riittää. Mikäli vyötteen grammamäärä pitää paikkaansa, lankaa tähän menisi noin 900 grammaa. Ja sehän riittäisi vallan mainiosti korvaamaan ostot. Uskon saavani tämän neulottua kahdessa viikossa. Eri asia on se, miten nuo langanpäät saa pääteltyä. Jokaisesta punaisesta raidasta tulee kaksi langanpäätä ja koska käytän tähän kaikki harmaat jämäkerät sekä puretut langat, tulee pääteltäviä langanpäitä todella paljon. Mutta langoille tulee vihdoinkin käyttötarkoitus ja sehän on tärkeintä.

Olen myös kokeillut neuleen tuntua ihoa vasten monta kertaa: kutittaako vaiko ei kutita. Vielä ei ole kutittanut. Niskasta saattaa kutittaa, mutta sitten pitää ommella kankaasta paikka siihen kohtaan.

Toivottavasti tulee hyvä kakku eikä paha.

Ei kommentteja: