Liikaa tekemistä, liian vähän aikaa.

Siinäpä se yli viikko vierähti. Opiskelu tuo mukanaan niin paljon kirjallisia tehtäviä, ettei tiedä miten päin istuisi. Itku on tullut jo pari kertaa. Ensi periodissa helpottaisi, mutta vielä kuukausi pitäisi jaksaa paahtaa. Monisivuisia esseitä, harjoitustöitä, kaavioita... *syvä huokaus* Odotan erittäin innolla ensi periodia, kun pitäisi osata ohjelmoida. Onneksi ei tarvitse tuskailla yksin.

Kirjoitusaiheita olisi blogin puolellekin riittänyt, jos jaksaisi kirjoittaa. Monta valmistunutta työtäkin on esittelemättä. Koska valmistuneisiin töihin vaadittaisiin enemmän kuin muutama sana, esittelen tämän kuun lankaostokset. Ennen ja jälkeen lankaostorajoituksen. Sanotaan vaikka niin, että tämän vuoden aikana saa lankaa ostaa enää 400 grammaa ja rapiat. Pohdin osallistumistani käsityömessuille.











Jompi kumpi Tico ticoista pääsee osalliseksi raitasukkaprojektiin, Cascaden Eco+:sta on tulossa jo paksu neulepusero, punaisesta vironvillasta tulee huivi ja vaaleanpunaisemmasta kaunis neuleliivi(suunnittelen mallin itse, koska en mistään löytänyt mieleistä).

Olisipa enemmän aikaa nauttia syksystä.

Harmonista ja rauhallista värisommittelua.

Olen huomannut muutoksen itsessäni. Haluan pienentää lankavarastoani. Koko alkuvuoden tähän asti olen halunnut kasvattaa sitä, nyt haluan pienentää. Siksipä ensiksi tutkin mitä varastosta voisin tehdä ja sitten vasta puuttuuko minulta mitään ja jos puuttuu, haluanko tehdä mitään asialle. Siksipä laitoin itselleni epävirallisen tavoitteen: koko loppuvuoden saldo olisi alle kilo lankaa lisää. Jollekin se voi olla suuri määrä, mutta itselleni viime aikoihin verrattuna suhteellisen pieni. Kilo luultavasti koostuu käsityömessuilta ja mahdollisesti Handun sukkalankaklubin langoista.

Asetin itselleni myös palkinnon, jos onnistun tavoitteessani. Vuosi sitten rakastuin neulekirjaan nimeltä Kauniit neuleklassikot(kirjoittanut Madeline Weston) ja edelleen olen yhtä rakastunut siihen. Palkinto olisi ostaa langat kirjoneuleliiviä varten. Sitä liiviä sitten varmaan neulonkin koko seuraavan vuoden, mutta ainakin olisi tyytyväinen.

Olen aloittanut kaksi mallia kirjasta, mutta kumpikin ovat epäonnistuneet sopimattomien lankavalintojen takia. Eilen aloitin yritys numero kolmosen, joka vaikuttaa tähän mennessä hyvältä: kirjassa on nätti huivimalli, johon en ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota. Huivissa on mielenkiintoinen rakenne, koska huivi aloitetaan reunasta ja edetään askel askeleelta kohti keskustaa. Valitsin langaksi Vuorelman Satakielen, koska kyseistä lankaa minulla on tarpeeksi montaa eri väriä ja pääväriä löytyy monta vyyhtiä. Samalla saan kaivattua lisätilaa lankalaatikoihin.



Värit ovat yllättävän hailakoita. Ainoastaan tuo keltainen on voimakkaampi väri ja tuo juuri sitä kaivattua sähäkkyyttä huiviin. Olen neulonut reunakaistaleesta puolet. Pidän tuosta keltaisesta väristä. Se on todella piristävä.

Toisaalta on onni, että lankavarasto on suuri. Ensi vuonna nimittäin lankoja ei juuri ostella: jos saan kesätöitä, huolta ei ole. Mutta jos en saa, pitää opiskella kesä ja vielä avoimessa yliopistossa ja se maksaa 300€. Eli jos en osta lankoja viiteen kuukauteen, minulla pitäisi olla 300€ kasassa. Poikkeuksena "lakossa" on Tallinnan matka. Silloin pitää ostaa vironvillaa.

Uusi harrastus.

Tänään posti toi jotain tosi jännää...






Voitteko arvata mitä se oli?









Posti toi värttinän ja palan aloitusvillaa!!! Tästä alkaa minun kehrääjän urani.

Minä olen ollut sunnuntaista asti flunssassa. Olo on ollut erittäin henkevä ja reipas. Tänään on ollut onneksi vapaapäivä, että on saanut rauhassa lepäillä kotona. Lukuunottamatta autoilua, kun kävin heittämässä puolison yliopistolle ja sitten kävin postissa hakemassa paketin(toisen paketin, jonka sisältöön en ole täysin tyytyväinen vielä. Pitää pohtia). Lauantaina olisi Spinnning in Public-päivä ja tarkoitus olisi mennä Lumoavaan lankaan oppimaan kehräämistä.

Ajatusjuoksua.

Kerronpa teille erään pohdintahetken, jonka seurauksena olen säästänyt monta euroa, itkuntiherrystä kun lanka loppuu kesken enkä ole rynnännyt kauppaan ostamaan lisää lankaa. Tänään ostin kyllä kaksi kerää Tico Ticoa, mutta se ei liity tähän.

On olemassa mallit A, B ja C sekä langat X, Y ja Z.

Malli A on pitkä neuletakki, jossa ei ole lainkaan nappeja tai muita kiinnitysmekanismeja. Se on siis liivi, jossa on hihat. Lankaa X on 700 grammaa, eli juuri tarpeeksi malli A:n toteutukseen.

Malli B on 3/4-hihainen rento neuletakki. Lankaa Y on 550 grammaa, mutta se ei ihan riitä. Paitsi jos haluaa lyhyet hihat. Keriä ei saa enää lisää, koska väriä ei löydy enää.

Malli C on lyhythihainen neuletakki, jossa on hakaset edessä kiinnityksenä. Lankaa Z on 350 grammaa, mutta malliin tarvitsisi 400 grammaa vähintään.

Voiko joku arvata miten ajatuskulku seuraavaksi eteni?

Tajusin, etten halua pitkää neuletakkia. En edes pidä pitkähelmaisista neuletakeista. Sen sijaan Malli B näyttäisi tosi hienolta langalla X. Muutama kerä jäisi yli, mutta puuvillalangalle löytyy aina käyttöä. Lanka Y sopii hyvin malli C:n toteuttamiseen ja lankaa on yllin kyllin. Langan Z voi käyttää johonkin kesätopin malliin, johon se oli alunperin tarkoitettu.

Malli B:n neulomisen aloitan joskus tämän ja ensi kuun aikana.

Punainen on pop, osa 2.

Sitten niitä lankoja... Niiden esittely on vienyt aikansa, koska ei ole vain huvittanut. Uudet langat eivät ole tuottaneet samanlaista iloa kuin ennen ja olen haudannut ne syvälle lankalaatikon uumeniin. Nostan ne sieltä parin kuukauden jälkeen, eiköhän ne silloin ilostuta. Etenkin kun väreissä ja laadussa ei ole mitään valitettavaa.


Tosin tämä lanka tässä värissä sai hieman innostumaan. Löysin vihdoinkin Regia Silkiä punaisena! Näistä tulee luultavasti Lady's Silk Socks vai-mikä-se-ohje-olikaan-nimeltään.


Isä toivoi Karpo-hattua Neulekirjasta ja nämä langat valkkasin sen väritykseksi. Koska lankaa jää jäljellekin ja en erityisemmin välitä näistä väreistä, puoliso saa uuden hatun(ei kuulemma haittaa). Ostin tuota moniväristä vielä yhden kerän tämän eli syyskuun puolella, koska lanka loppui kesken.


Ihanaa Cascade 220 Heathersia kauniissa värissä. 5 vyyhtiä riittää toivottavasti Amelia-neuletakkiin. Palaan näiden vyyhtien pariin heti kun lankaähky helpottaa. Eli lokakuussa?



Kaksi kerää Opalia. Punaisesta tulee sukat minulle(malli valittuna), punavioletista taasen sukat puolisolle. On niin puolison väristä, ettei siitä voi itselle sukkia tehdäkään.

No, nyt on syyskuu. Tässä kuussa meinasin neuloa ainakin kahdet sukat, neuletakin ja huivin. Kaikki ovat aloitettuja töitä. Kummassakin sukkaparissa toinen sukka on jo valmis. Neuletakissa on valmiina takakappale. Ai niin ja ne kaksi hattua: isälle ja puolisolle. Isän hattu on melkein valmis jo.

Punainen on pop, osa 1.

Olen ehkä saattanutkin mainita, että pidän punaisesta väristä erittäin paljon juuri nyt. Erittäin paljon. Jopa siinä määrin, että jokainen lankakerä, joka on punainen, houkuttelee minua. Mutta pitää pysyä lujana. Kaksi haksahdusta olen itselleni sallinut ja ne tulevat toisessa osassa. Tämä ensimmäinen osa liittyy keskeneräisiin töihin. Vaikkakin suurimmaksi osaksi ne ovat vaaleanpunaisia.

Työ numero uno: Dancing Lady Socks

Nämä ovat varmaan Knittyn ja Ravelryn aliarvoistetuimmat kirjoneulesukat. Minusta ne ovat todella hauskat ja mukavat neuloa. Tosin luulen, että se aliarvostus tulee ei-niin-hienosta mallisukasta, joka ei minuakaan olisi houkutellut tekemään näitä sukkia. Sen sijaan hieno kanssaneulojan versio sai minut kiinnostumaan. Näihin sukkiin olen käyttänyt jämälankalaatikon antimia sekä ostanut yhden kerän lisää tuota vaaleanpunaista Regia Silkiä. Koska pienet jämäkerät eivät riittäneet.

Työ numero dos: Toffeesukat

Aloitin Handun sukkalangasta nätit toe up -sukat. Näistä tulee ihan toffeekarkit mieleen.

Työ numero tres: Minimalist(neuletakki)

Tämä on ihme: minä olen tehnyt mallitilkun ennen kuin aloitin neulomisen. Tällä hetkellä ensimmäinen kerä on melkein kulunut ja takin takaosa ilmoittaa pituudekseen 10 tuumaa. Vielä 3,5 tuumaa ja aloitan kavennukset.

Olen superväsynyt. Tänään tulivat fuksit yliopistolle ja pienryhmänohjaajana minun piti pitää heille ohjaustunti. Jännitti ihan hirveesti. Ja nyt väsyttää. Tänään olisi alkanut zumba, mutta en jaksanut sinne mennä. Ensi viikolla sitten.