lauantai 23. lokakuuta 2010

Itsehillintä on väsyttävää.

Tänään sai tosissaan estää itseään menemästä lankakauppaan. Olisin niin halunnut mennä ostamaan langat Buckwheat-puseroa varten. Tiedän jo minkä värinen se olisi: marjapuuronpunainen. Mitä varastosta sen sijaan löytyy? Turkoosia ja petroolia. Pyh. Mutku mä tykkään juuri nyt punaisesta! No en mennyt. Keskeneräisiä töitä riittää ja perjantaina aloitin taas uuden neuletyön(siitä myöhemmin). Odottelen tässä jos pienryhmänohjauksen palkka tulisi ja sillä rahalla voisikin ostaa langat puseroon että mahdollisesti myös neuleliiviin(siihenkään ei ole varastossa sopivaa lankaa tai sitä ei ole riittävästi).

No olen kuitenkin ahkerasti yrittänyt pienentää stashia sieltä epämiellyttävältä puolelta. Jätin kaverin joululahjasukat kesken, kun epäilin niistä tulevan liian suuret. Sen sijaan aloitin veljen sukat, joista tuleekin isäni sukat, koska veljen lempiväri onkin nykyään kirkkaanvihreä. No veli saa kirkkaanvihreät sukat ja isä sen sijaan siniset sukat. Pääasia että lankaa kuluu ja kerrankin on hyvä asia, että sukkien koko on sellainen 42 ja 44-45(!). Noiden sukkien jälkeen pitää neuloa ukille vielä sukat, joiden koko on muistaakseni 42. Seiskaveikkavarasto kutistuu aika kivasti tänä jouluna. Vieläkun neulon itselleni ainakin kolmet sukat(no niihin ei tosin niin paljon lankaa mene).

Kuten tuossa mainitsinkin, aloitin uuden neuletyön. Vaikka seiskaveikka on minulle suhteellisen epämieluisaa lankaa nykyään(se kutittaa herkkää ihoani), sukissa, lapasissa ja jopa neuleliivissä se menee. Jalkani ovat niin parkkiintuneet, ettei sukat kutita. Lapasista en mene vannomaan, karheimmasta seiskaveikasta tehdyt saattaisi kutittaa. Miehen lapaset tosin ovat ihanan pehmoiset. Mutta siihen uuteen työhön eli neuleliiviin. Ostin Interweaven erikoisnumeron ja siinä oli kauniin ja rennon neuleliivin ohje, joka sopi täydellisesti harmaalle seiskaveikalle. Tuo harmaa väri on minulle rakas ja hankala: kaikki työtä tähän asti siitä ovat epäonnistuneet. Ehkäpä tämä onnistuisi. Katsotaan.

Loppusyksy ja talvi ovat hankalaa aikaa bloggaamiselle. Valokuvia kun ei millään saa otettua. Kesällä kun on valoisaa ja kamera antaa anteeksi käsieni vapinan. Nyt sen sijaan kuvista ei tule yhtään mittään. *syvä huokaisu* Pitää varmaan odottaa lunta ja kuvata ulkona valmiita töitä. Ai niin, sain melkein valmiiksi Amelie-neuletakin. Enää pitäisi päätellä ja ostaa napit ja ommella napit. Neuletakista tuli sopiva.

Lopuksi kuva kesältä. Siinä on ihkulankoja ajalta, jolloin ne sopivat kahteen pieneen muovilaatikkoon.

A part of my yarn collection.

Nyt ne ei sovi edes 35-litraiseen lootaan. *toinen syvä huokaus*

Ei kommentteja: