Eipä tule kirjoiteltua. Aiheita olisi, mutta joka päivä ajattelee, että sitten huomenna. Nooh, elämä on. Olen ollut viime sunnuntaista asti kipeenä, joten olen ottanut rennosti. Ensi viikolla pitäisi ahkeroida, kun ne kurssien deadlinet alkaa lähestyä erittäin uhkaavasti. Tää viikko jäi lähes kokonaan opiskelematta, kun ei aivot oikein pelanneet. Ei sitten niin yhtään. Ja kurkku on tuntunut siltä, kuin joku olisi viilellyt puukolla sitä. Nyt se onneksi on alkanut parantumaan.
Mutta aiheeseen. Raporttia en tee erikseen helmikuulle vaan yhdistän sen maalikuun raporttiin. Osan valmistuneista töistä esittelen toivottavasti ensi viikolla. Jos muistan. Sen sijaan tänään esittelen vyyhtejä, jotka saivat hymyn huulille ja tuntui siltä, kuin kaikki maailman huolet olisivat kaikonneet.
Kolme vyyhtiä kimallelankaa ja sukkalankakerhon ensimmäinen lähetys. Keskiviikkona olin kotona kipeänä ja rutisin Ravelryssä siitä, että haluaisin osallistua tulevaan huivi-kaliin, mutta minulla ei ole mitään sopivia lankoja siihen. No rutinan jälkeen huomasin, että päivitysketjussa oli yksi viesti, jossa Ilu kertoi ylläripäivityksen tulleen kauppaan. Sydän pamppaillen klikkailin itselleni kolme vyyhtiä kimallelankaa eli tämän talven erikoista. Nättejä värejä, noista tulee kaunis huivi.
Sukkalankakerhon vyyhti paljastui iki-ihanaksi PukkIluksi. Minä toivoin juuri tämän väristä vyyhtiä, joten olin tosi iloinen, että juuri minulle tämä väri valkkautui(paketeissa oli kahdeksaa eri väriä). Näistä tulee sukat. Ensituntumalta sanoisin, että huomaa eron vuoden takaisiin PukkIluihin. Tämä vyyhti on pehmeämpi ja tuoksuu ihanalta. Vuoden takaiset ovat karkeampia ja tuoksu on... no sanotaanko, huivi odottaa pesua ja puoliso ei halua huivia lähelleensä.
Jännä miten hyvä mieli vyyhdeistä tuli. Ei yhtään harmita niiden osto, koska nyt minä jaksan tehdä kaikki kurssityöt ajallaan. Elämä on.