Lempiväripeitto I.

Kuten moni muukin bloggaaja, minulla on ollut ongelmia bloggerin kanssa. En ole pystynyt kommentoimaan laisinkaan sen jälkeen, kun ongelma ilmeni. En edelleenkään pysty kommentoimaan. Se on ollut harmi: minä harvoin kommentoin, mutta tällä viikolla olisin voinut joka päivä kommentoida toisten postauksia. Paitsi että oho hups blogger ei päästä kommentoimaan. Siksi blogi on ollut hiljaa. Ja myös siksi, että olen ollut ahkera virkkaaja ja neuloja.

Sain Lempiväripeitto I valmiiksi viime tiistaina. Palojen virkkaamisen aloitin tammikuun alussa, isot palat olivat valmiita huhtikuun alussa ja viimeinen pieni pala taisi valmistua joko viime sunnuntaina tai maanantaina. Nyt toukokuun puolella alkoi jo palojen virkkaaminen väsyttää, joten otin käyttöön vanhan kikan: aloin yhdistää paloja toisiinsa. Peitto tulikin valmiiksi suhteellisen nopsasti.



Peitosta tuli iso. Novitan Seiskaveikkaa meni siihen yli puolitoista kiloa! Kaikki harmaat, pinkit ja punaiset kerät tuli virkattua. Koska lanka olisi loppunut kesken, otin mukaan vielä keltaista Seiskaveikkaa. Palat yhdistin kammovärisellä neonkeltaisella Seiskaveikalla, jota sitäkin meni yli kerä! Yllättäen neonkeltainen piristi muuten liian harmaata peittoa.



Peitosta tuli nätti. Lankakaapissakin huomaa, että puolitoista kiloa on kadonnut. Seuraavan puolentoista kilon peiton langat(Seiskaveikkaa yhtälailla) odottavat nätisti korissaan, että alkaisin virkata niitä. Peiton nimeksi tulee Lempiväripeitto II. Sen peiton jälkeen Seiskaveikkaa riittää vielä yhteen peittoon, joka onkin neulottu. Sen jälkeen Seiskaveikkaa ei pitäisi olla enää paljoa jäljellä(toivottavasti).

Lempiväripeitto I:sen valmistumisen jälkeen olen neulonut ahkerasti neuletakkia ja sain sen tänään valmiiksi! Jee! Vaikka lankaa on tullutkin ehkä hieman liikaa tässä kuussa, ahkeroinnilla olen saanut kuukauden reilusti miinuksen puolelle. Tässä tämän viikon aikana on ollut paljon kiusauksia ja on ollut vaikea olla tilaamatta mitään, mutta josko sitä jaksaisi olla kiltisti edes kuun loppuun asti.

Minäpä rupean nyt neulomaan raitahuivia kesää varten. Vielä ehtii.

Kuulumisia.

Pitkä hiljaisuus joka toivottavasti loppuu tähän viikkoon. Koska ensi viikosta lähtien olen kesälomalla syyskuun alkuun asti. No, opiskella pitää että sais jotain rahaa, mutta on se kuitenkin loma. Viimeiset neljä kesää olen tehnyt töitä koko kesän ajan.

Mutta koska on kuitenkin tapahtunut paljon, niin kerron tehtyjä käsityöasioita lyhyesti kuvien avulla.



Olen virkannut paljon. Peitosta puuttuu enää 15 kelta-harmaata palaa.



Purin villapaidantekelettä. Vihdoinkin. Olin niin pettynyt viime joulukuussa, kun lähes valmis villapaita(hihat puuttui) olikin niin suuri, että olisin voinut selkäpuolelle lisätä samanlaisen rintavarustuksen kuin edestäkin löytyy. Ja ei olisi ollut ahdasta. *syvä huokaus* Näistä langoista tulee sitten raidallinen lyhythihainen neuletakki TTS-metodilla.



Shoppailin koti-kotona sijaisevassa kangasvarastossani ja löysin kivoja kankaita. Näistä tulee kivoja kesävaatteita(no jos ne kerkii kesäksi).



Ostin lankoja lohdutukseksi. Vaikka ei ole töitä tai rahaa, niin on ainakin lämpimät varpaat ensi talvena. Nyt en tartteis enempää lohdutuslankaa, koska ei enää aika riitä kaiken neulomiseen. Paitsi että Dropsin Lima ei ole lohdutuslankaa, vaan siitä on jo tekeillä lämmin villatakki.

Mitä siis pitäisi saada kesän aikana neulottua? 5 neuletakkia, hattu, lapaset, ainakin 2 huivia ja paljon sukkia. Sitten pitää elokuussa suunnitella, mitä lankoja ottaa matkaan Saksaan. Meinasin ruveta enemmän harrastelemaan pitsihuivien neulomista vaihdon aikana, koska a)tarvitaan vain yksi 100 gramman kerä/vyyhti lankaa, b)niiden neulomiseen menee paljon aikaa ja c)minulla ei ole vielä yhtään oikeaa pitsihuivia, vaikka pitsilankaa löytyy.