Ryijy.

Olen ollut hyvin laiska päivittämään blogia. Nyt kun asiaa riittäisi useamman postauksen verran, on hyvä kirjoittaa edes yksi postaus pois päiväjärjestyksestä.

Muistaakseni Prosessineuloja toivoi viime kesänä(tai viime keväänä), että esittelisin tarkemmin seinällä olevan ryijyn. Otin viime elokuussa ennen poismuuttoa kuvat ryijystä, mutta en julkaissut niitä koskaan täällä blogin puolella. No, viime lauantaina otin uuden kuvan ryijystä.



Mummini teki tämän minulle rippilahjaksi vuonna 2003. Mummi on tehnyt useamman ryijyn, osan itsevärjäämistään langoista ja hän on jopa suunnitellut oman ryijymallinsa. Tämä on tarvikepakkauksesta tehty: mummi osti valmiin pohjan ja valmiit langat. En ole kuitenkaan törmännyt tähän malliin missään muualla.

Ryijy on kaunis. Ennen se oli vanhempieni olohuoneessa, sitten edellisen asuntoni olohuoneessa ja nyt keittiön ruokailutilassa(se oli ainoa paikka minne se sopi). Ohikulkiessa sitä tulee siliteltyä ja ihailtua. Voi vaan miettiä miten paljon työtä tuon ryijyn tekeminen on vaatinut.

Jonain päivänä teen itsekin ryijyn. Unelmoin tämän mallin tekemisestä(se olisi vihkiryijy). Kuitenkin parhainta olisi aloittaa jostain pienestä ja söpöstä, kuten esimerkiksi tästä.

Kännykkäsukka

Hankin kesäkuussa uuden kännykän ja tuli tarve kännykkäpussukalle. Koska minulla tuota lankaa riittää, niin päätin virkata sellaisen. Etsin jonkin aikaa sopivaa ohjetta, kunnes eräänä iltana Pinterest-kuvien kautta löysin blogin, jossa oli just passeli ohje. Ei sillä, ihan niinkö tämmöinen olisi vaikea virkata.





Malli: Sock Cell Phone Cozy, suunnittelija Stephanie Jessica Lau
Lanka: Rowan Handknit Cotton
Koukku: 4 mm
Menekki: 19 grammaa
Fiilis: Tää sopii iha ku sukka!

Taisi mennä yhteensä tunti, kun tuon virkkasin. On osoittautunut käytössä toimivaksi ratkaisuksi.

Nyt neulon jotain tälläistä:



... ja vähän kaikkea muutakin.

Koska elämässä pitää olla vähän blingblingiä (ja lankaa).

Tuulia kutsui meidät kaikki neulomaan ja kehräämään luokseen. Samalla pidettiin Luolan penkojaiset. Kuten etukäteen arvasin, en sieltä tyhjin käsin lähtenyt(saati kukaan muukaan).



Päätin jo etukäteen, että jos Tuulialla on myynnissä a)kivan värisiä kuituja ja b)huivilankaa, niin ostan niitä. Ostin ehkä vähän enemmän kuin piti, mutta paljon vähemmän kuin olisin halunnut(jos raha kasvaisikin puussa...).

Minusta on tullut oikea kimalleharakka. Yhdessä vaiheessa edessäni oli varmaan kahdeksaa eriväristä kimallekuitua. Sitten karsin niistä suurimman osan pois. Otin ensin mukaani kolme, joista vielä karsin yhden pois. Mutta se kimallekuitu, on se vaan niin nättiä(nuo kaksi lettiä oikealla, vasemmanpuolimmainen on Polwarthia).

Oli tosi kiva päivä. Sai jutella, tutustua uusiin ihmisiin, neuloa, katsella on ihmiset kehräävät... Erittäin hyvä tapa viettää sunnuntaipäivä. Muuten olisin vaan lojunnut kotona ja tutkinut nettikauppoja.

Nyt tämän satsin, niiden Novitan Alpaca -kerien(löysin niitä Anttilasta) ja kanssaräveltäjältä ostettujen lankojen myötä minuun on iskenyt lankaähky. Yhyh. Nyt kyllä neulon mielummin näitä lankojani käyttökelpoisiksi neuleiksi.

Neuloin sunnuntaina Shift of Focus-neuletakkiani ja tänään sain vartalo-osan vihdoinkin valmiiksi. Ja neule istuu todella hyvin, just niinkö pitääkin! Olen tosi tyytyväinen. Nyt neulon sitten hihoja. Tää varmaan valmistuu nyt heinäkuussa(toivottavasti).

Mitähän muuta? En muista enää. Eiku muistan! Minä haluan rukin!